Viikko h-hetkeen

Nyt alkaa jo jänskättään melkosesti. Catnasta ei kyllä yhtään huomaa :)

Tässä 55.vrk kuvasaldoa

Sievin kennelkerhon metsäjälkikurssi (pk-jälki)

Tämä viikonloppu on mennyt Catnan kans jälkikurssilla, vaikka vähän hirvitti pikkumaman osallistuminen. Eipä puolessa välissä oleva tiineys kyllä Catnan olemuksessa vielä näy yhtään :D Yhtälailla paahtais mettässä menemään, jos ei yhtään hillihtis...

Tänä keväänä oon tehny Catnalle 2 makkararuutua ja 2 noin 50m jälkeä, jossa melko paljon makupaloja. Ja viime kesänä taisi olla vain muutama makkararuutu, koska keskityttiin hakuhommiin. Nyt sai hakuhommat jäädä mammailun vuoksi tältä kesältä täysin ja päästiin kokeilemaan vähän rauhallisempaa lajia - pk-jälkeä. 

Oman koiraharrastus seurani (Sievin kennelkerho) pk-vastaavana oli vähän oma lehmäkin ojassa - ainakin poikittain ;) Lauantain sää suosi kurssilaisia ja aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta, vasta päivän loputtua alkoi uhkaavia pilviä muodostua taivaalle ja kun kotimatkalle lähdettiin alkoi sataa. Sunnuntaina aamu alkoi sateella ja pari ensimmäistä tuntia ripsoi vettä, mutta sitten taas poutaantui ja aurinkoki päästi näyttäytymään. 

Lauantaina kurssilla oli 6 koiraa ja sunnuntaina 4. Saatiin kaikille muutamat jäljet molemmille päiville koiran osaamistason mukaan. Catnalle tehtiin lauantain vasta ensimmäiset vieraan jäljet, koska tähän asti se on ajanut vain mun tekemiä jälkiä, joten sekin vähän jännitti miten niistä selviää. 

Vähän eka jälki olikin haahuilua, eikä ois oikeen tienny oliko koira haku- vai jälkimettässä :D Yritti välillä ottaa ilmavainua, mutta kun näytin maahan kyllä se nenänsä sinne sammalikkoon tunki myös...

Lauantain toinen jälki onnistu sitte nappiin ja ajo rauhallisemmin ja nokka koko ajan maassa. Muutama jäljeltä tippuminen sattu, mutta toiseks vieraan tekemäks jäljeks hyvä. Tältä jäljeltä karsittiin nameja ja jätettiin vain sinne tänne askeleelle yks nami ja 3 namipurkkia. Namipurkeista se ei oikeen välittäny ku jäljen namit olivat paljon maukkaampia...tyhmä emäntä, oishan tuo nyt pitäny tietää...

Sunnuntaina eka jälki meni kans pipariks ja taas arvottiin haetaanko ukkoja vaiko mitä...huoh...Tältä jäljeltä löydettiin vain 2 namipurkkia eikä niistä nytkään oikeen välitetty..ja heti alussa minä ohjaajana yritin vängällä ohjata Catnaa väärälle jäljelle...ja siitäkö Catna meni vähä sekasi.

Iltapäivän jälki oliki sitte ihan täysosuma. Lähti heti alusta hyvin oikealle jäljelle hyvin nenä maassa ja tarkasti ajaen. Jälki mutkitteli maaston mukaan (kivistä ja mättäistä maastoa), yksi jäljeltä tippuminen kun jälki jatkoi mättään päälle niin Catna tippu mättään alapuolella. Kävi nuuskuttelemassa noin 1,5m väärään suuntaan kunnes palas jäljelle, ajo ehkä metrin takajälkeä kunnes sitten loppujen lopuksi kääntyi oikeaan suuntaan ja jatkoi kun olis aina ollukki jäljellä :) Kaikki namipurkit löyty ja niihin jäätiin, käskystä maahan ja sitte namit purkista ja mahtavat kehut. Hyvin jatkoi aina namipurkin jälkeen työskentelyä..

Saatiin kyllä hyvät neuvot jatkoa ajatellen ja nyt vielä muutamat hyvät jäljet ennen pentujen syntymää niin voi rauhassa jäädä mammalomalle <3 syksymmällä taas sitten takas jälkitouhuihin :)

Masussa on elämää

Tänään saatiin melko pikaseen aika tiineysultraan Nivalan Eläinklinikka Niveleen. Soitin aamulla aikaa, josko tällä viikolla jossain välissä ehtis ja sain heti parin tunnin päähän ajan. Tänään on mun laskujen mukaan 26.tiineysvrk ja palleroitten pitäis masussa jo näkyä.

Masu ajeltiin paljaaksi ja sitten geelit anturiin ja anturi vattanahkohin...ai että se tuntu Catnasta alkuun kylmältä :) Hyvin tyllerö anto eläinlääkäri-Samin tarkastella.

Minä laskin kuvasta äkkiseltään 5 näin amatööripohjalta ja Sami pisti vielä 1-3 siihen päälle. Varmuudella näki 6, ehkä 7 ja jopa enemmänki. Vielä tässä vaiheessa ei ihan tarkasti määrää voida sanoa. Ehkä käydään vielä röntgenissä, jos tuntuu että on tarvetta...emännän mielenrauhan vuoksi ehkä jopa suotavaa :D

Tässäpä vielä todistusaineistoa

Nyt saakin rueta keksimään ja ideoimaan pesueelle nimiä. Pentulaatikon teko voi alkaa..Catna saapi EUR-lavasta ja lavasuojuksista värkätyn pentulaatikon takkahuoneeseen, jossa on laatikon vieressä patteri ja käynti ulos. 

Nyt ulkoillaan ja liikutaan vielä normaalisti. Ollaan ilmottauduttu metsäjäljkikurssille 30.-31.5, mutta täytyy kattoa jos liikut alkaa oleen jo vaikeita. 

Tänään ultran jälkeen tehtiin vielä talon viereiseen metsään vähän jäljentynkää muutamalla kulmalla ja hyvin Catna nuuskutteli pitkän tauon jälkeen :)

Pullat uuniin ja herran haltuun :D

Viime kirjoituskerrasta on vierähtäny tovi ja juoksunkin Catna alotti 11.4. Tilannetta seurattiin Ronin (7-vuotiaan aleikattu uros, jolla yhdet pennut) avulla. Käytettiin koko karvainen konkkaronkka eläinlääkärissä torstaina 16.4 ja Catnasta otettiin progetestit vaikkakin tiesin, ettei niissä vielä mitään näy. Lukema olikin vain 0,4 eikä aihetta hermostumiseen (siis emännällä) ollut. Kissoilla molemmilla otettiin verikokeet ja niissä löytyikin sokeriarvot koholla, Onnilla n 9 ja Tuubilla n 13. Myös maksa- ja munuaisarvot oli molemmilla aavistuksen koholla. Tuubille alotettiin insuliini aamuin ja illoin 2yksikköä. Kuukausi seurataan ja uudet verikokeet molemmilta. TOivotaan että Tuubilla olis insuliini vaikuttanut ja arvot olisi normaalit.

Roni menikin sekaisin perjantaina 17.4 (7.juoksupäivä) en vain tiedä johtuiko se Catnan juoksusta vai oliko herra mutustellut takapihalla ollessaan jotain mielenkiintoista. Sillä kun on tapana tehä pihahommia sekä auttaa risujen pilkkomisessa omatoimisesti :)

Roni vaikutti tosi pahoinvoivalta perjantaina 17.4, söi kuitenki ihan normaalisti ja joi vettä hyvin. Perjantain ja lauantain välisenä yönä oli herra sotkenut takkahuoneen, Kahdet ripulit lattialla ja kuolaa joka paikassa. Herra itsekkin oli yltäpäältä kuolassa ja taas selvästi huonovointisen oloinen. Hain apteekista Canicuria. Lauantai-iltana tuntui jo että Ronin vointi oli parempi, mutta illalla iltapisujen jälkeen se jäi omasta halustaan yöksi sisälle. Kerran sen talutin pannasta sisälle takkahuoneeseen, mutta siellä se rymys sen verran railakkaasti, että päästin sen pihalle ajatellen, että se käypi asioilla ja tulee sitten sisälle yöksi. Kävin huutelemassa sitä sisälle, mutta herran kurkisti vain talon nurkalta että "En oo muuten tulossa, turhaan huutelet". Eipä siinä auttanut muu kuin jättää se takapihalle. Sielläpä se aamulla takaterassilla nukkui aamuauringossa niin ku mitään ei ois tapahtunutkaan :) Canicuria annoin vielä aamulla, mutta jo iltapäivästä se näytti taas ihan normaalilta. Leikki Catnan kans, söi ja joi normaalisti.

Catnaa en tämän juoksun aikana päässyt testaahan leikkaamattomalla uroksella vaan lähdettiin mututuntumalla kohti sulholaa keskiviikkona 22.4 (12.juoksupäivä). Perillä Uusikaupungissa oltiin klo 19 aikoihin. Juotiin kaffit ja lähettiin koittahan ekaa kertaa. Jykke (sulho) oli hyvin asiassa, Catna vain näytti ensin hammasta ku poitsu vähän liian tuttavallisesti hurvitteli :) Muutaman kerran antoi hypätä selkään pienen alkulämmittelyn jälkeen, mutta tuloksetta. Vietiin molemmat koirat lepäileen ja tunteroisen päästä kokeiltiin uudestaan vähän eri paikassa, loivassa alamäessä. Muutaman hypyn jälkeen onnistui, koirat kiinni 18min. Astumisen jälkeen Catna asuntovaunuun ootteleen ja ihmiset iltateelle.

Seuraavana aamuna käytiin Catnan kans lenkillä pitkin peltoja. Lenkin jälkeen kokeiltiin taas, mutta ensimmäiset yritykset oli vain selkään hyppelyä. Taas koirat tauolle ja noin puolen tunnin päästä onnistui ja koirat taas kiinni 20min.

Kirjoitettiin astutussopimukset ja pakkasin tavarat autoon. Kävin vielä paluumatkalla extemporee katsomassa D-pentueen Navia Raumalla. Voi että kun siitäkin on kasvanut kaunis tyttö. Tosi vaaleat ja laajat merkit. Ihana pusukone, joka tunki varovasti oudonkin ihmisen syliin. Valloittava persoona :)

Kotimatka sujui rauhallisesti muutamalla pysähdyksellä. Kotona oltiin puolenyön maissa ja uni maistui niin emännälle ku pikkumammallekkin. Nyt toivotaan keskikesän pentusia ja asia käydään varmistamassa ultralla heti kun mahdollista n 3 viikon päästä toukokuun puolessa välissä.

kuvat kännykkälaatua, mutta tässä sulhanen Riihisillan Onnentuoja "Jykke". Aivan mahottoman ihana herrasmies, joka näytti aidosti rakastuneelta :)

Ootellaan ootellaan

Eli meillä ootellaan kevättä ja juoksua. Nyt kun vetokelit on selvästikki jääny niin ootellaan loppujenki lumien sulamista teiltä ja pihoilta. Päästäis turvallisesti lenkkeileen niin canicrossaten kun pyöräillen. Nastakenkiä on niin ärsyttävä pitää, kun tiet on kuiteski jo melkeen paljaat. Ainoastaan nuo metsäiset pätkät on jäällä..

Catna on syöny nyt Acanan Adult Dogia mikä tuntuu passaavan tytsylle hyvin. Lisäks saa pari kertaa viikossa raakaa jauhelihaa, sillontällön kananmunia, päivittäin lorahukset lohiöljyä ja arkipäivisin sinkkiä aamuruokaan. Syö siis nyt kahesti päivässä, koska ruokamäärät on turvotettuna melko isot. Tuntu alkuun ku söi vain aamusin sen 200g turvotettuna puklailevan vähän ajan päästä syömisestä. Puolitin annokset ja syö siis aamuin illoin. Nyt on puklailukin jäänyt pois.

Eläinlääkärissä tullaan vielä käymään ennen astutusta kattomassa yleistsekkaus ja normi verikokeet otatan ihan oman mielenrauhan vuoksi. Saa käyä koko karvanen katras samalla syynissä ja jopa kissatkin, jotka ei oo eläinlääkärissä käynyt kastroinnin ja steriloinnin jälkeen ja ikää on kuiteski molemmilla jo se reilu 10v. Saa nähä minkälainen show siitäki saahaan aikaseks ;)

Nyt ollaan muutaman kerran testailtu canicrossailua ja Catna juosta hipsuttaa kuin juna eteenpäin. Hirveästi vetoa ei noin pienellä koiralla ole, mutta pitää kuiteski vetohihnan suurimman osan ajasta tiukalla :) Tässä todistusaineistoa...

Vetotreeniä

Totesin tosiaan, että eipä tuosta Rontista taia olla Catnalle kaveriksi vetohommiin...löysäilee, menee sieltä missä aita on matalin ja antaa Catnan tehä kaiken työn. Lähtee kyllä aina mukaan, mutta tykkäisi mieluummin haistella ja kuseksia pientareet. Ja kun Ronttia sitten komentaa niin Catna menee "Anteeks-et-oon-olemassa"-moodiin :/

Päätin sitten niin, että otetaan mieluummin pulkka käyttöön ja Catna saa sen kans opetella oikeaa vetotekniikkaa ja alotellaan käskyjen opettaminen. Osaa kyllä jo pysähtyä "Seis" -käskyllä ja "oota"-käskyllä odottaa paikallaan, mutta vain hetken. On vielä siinä epävarma ja kääntyy melko nopeesti pulkkaa kohti. Täytyy tieten tehä "porkkanakeppi" niin nenä pysyy meno suuntaan ;) :D

Pulkka itessään on tosi kevyt joten lappasin kyytiin lunta, saa hyvin painoa muutettua. Tässäpä kuva miten me tehhään homma ;) Tässä tosin tuo pulkasta lähtevä naru on eteenpäin, oikeesti mie kuljen pulkan takana/vieressä ja himmailen sen vauhtia ja korjaan suuntaa tarvittaessa.

sorry, puhelinlaatua hämärässä...

Catna näyttää vetävän mielellään ja hyvällä asennolla.Viimeksi juoksin mukana niin sai vetää vähän rennommin ja kovemmalla vauhdilla.

Nyt on pakkaset häirinneet tätä(kin) hommaa. Muuten tarettais, mutta Catnan tassut on ainoa heikkokohta koirassa..noh, ajoihan se melkein kokonaan alusvillanki pois, joten nyt ollaan biksulookissa keskellä talven kovimpia pakkasia...Onneks taas on luvattu loppuviikolle lauhtuvaa ja mulla on vapaata!! :D

kummallisesti oon taas itteni löytäny tiettyjen huskykasvattajien sivuilta ja hyvinkin usein vaivun johonkin horrokseen (unelmiin) enkä kuule enkä nää mittään ;)

Paraneeko tästä?????

Vuosi vaihtuu!!

Niinpäs se vuosi vaihtui ja naapurit sai ihan rauhassa ampua rakettinsa. Käytiin ulkoilemassa hyvissä ajoin ja sisällä kuulosteltiin pauketta. Eipä nuo koirat onneks ressiä siitä vejä...

Viime vuoteen mahtuu monenlaista :) Reenailu tokon suhteen jäi vähiin, uutena lajina tuli haku. Hakua kerettiin reenata hyvin koko vuosi, ainoastaan kesä meni kuin varkain ohi, mutta syksystä kerettiin vielä muutamat tosi hyvät reenit tehä ja jäätiin talvitauolle hakumetsän suhteen. Talvi keskitytään rullailmaisun hallintaan. Talven aikana todennäköisesti tullaan käymään satunnaisesti myös hakureeneissä, mutta keskitymme rullan opetteluun.

Vuodelle 2015 edessä onkin mielenkiintoinen kevät/kesä. Suunnitelmissa on siis seuraavasta juoksusta pennut. Sulhanen on jo katottuna ja varauroskin valmiina. Juoksun pitäisi tulla helmi-maaliskuulla. Nyt käydään vielä alkuvuodesta eläinlääkärillä ihan vain perustsekkauksessa, että kaikki on hyvin. Hieman tässä marraskuussa säikähytti Catnan karvaton kuono ja silmänympärykset, ilmenivät samaan aikaan kun ruokinta vaihtui Acanan Adult dog -ruokaan. Lihan ja öljyn lisäyksellä on karvattomat kohdat jo melkein normaalit, eli oli vain jonkin puutosta.

Lumen tultua ollaan taas kaivettu vetovaljaat esille ja muutaman kerran jo potkukelkaa vedetty. Catna jo taisi hiffata mikä siinä on ideana, mutta Roni menee sieltä missä aita on matalin, eli antaa Catnan vetää ja ite kulkee vieressä vetoliina löysällä :D Noutaja-mikä-noutaja :D

Tästäpä itelle onkin noussut melkonen husky-kuume... Tottamaarhan nyt Catnalle vetokaveri pitäis saaha, saapi RontgoteusHittavainen tulla sitte vaikka kelkkaan kyytille ;) Kun mukaanhan se kuitenkin on aina lähössä :D Rotuinfoa, kasvattajien nettisivuja yms. on koluttu melkosesti ja muutamaan kasvattajaan jo oltu yhteydessä. Pentua en vielä ole kuitenkaan ottamassa - hoidetaan Catnan pennut maailmaan ja omille ihmisilleen sekä oma opiskelu pulkkaan niin sitte vois ehkä jo rueta toteuttaan haaveita...

Mulle on kyllä kaikki yrittäny sannoo sitä, että jos yhen huskyn hommaa se ei siihen jää.... ;)