Catna & Wimma

Catna & Wimma

perjantai 2. toukokuuta 2014

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus - Muurame vol.2

Sunnuntai

Sunnuntaina herättiin pikkasen myöhemmin ku lauantain, koska ei ollut oikeastaan hirvee kiire mihinkään. Kehien ilmottautuminen alko 9.00 ja urosten kehät 10.15, joten siihen tähdättiin.

Syötiin aamupalat Catnan kans, Minta joutu ootteleen iltapäivään nakkeja. En vihtiny antaa sille ruokaa, ettei sitte autossa iltasella voi huonosti. Catnalla ei onneks sellaset vaikuta, paitsi ihan hirveen mutkasella ja mäkisellä tiellä.

Käytin vielä koirat pienellä jalottelulla ennen ku jätin ne mökkiin ja otin kameran mukaan. Suuntasin ilmokopille, josta tiedustelin Liekkas poikien saapumista. Ja toinen pojista L. Bardni oli jostain syystä ilmotettu pois. Voi vitsi pysty harmittaan, olis ollu niin hieno nämä millanen siitä on kasvanu... viimeks nähny sen luovutuksessa :( Mutta näin ollen pitää tehä tässä jossain välissä reissu Ouluun rehvaamaan poikaa ihan livenä :)

Liekkas B-pennuista kuitenkin Barfe (Mosku) ja Biegga (Tuikku) oli saapunu paikalle ja Moskun minä tunnistin heti. On se niin hieno! Ja kyllähän se siellä käänsi päitä. Ja voi mikä luonne! Aivan ihana! Kuvailin ja rapsuttelin Moskua ja ooteltiin, että pojan kehä alkaa. PIkkasen uroot meinas välillä korotella ääntään siellä sun täällä, mutta yllättävän rauhallisesti kaikki oli. Välillä jossain joltain pojalta petti pokka ja sitte haukku levisi aaltona ja sammu yhtä nopsaa. On ne niin jänniä otuksia. Minä en ole ite yhtään uros-tyylinen koiran omistaja. En varmaan tulis yhtään juttuun uroksen kans, varsinkaan kesken kasvusen ;)

Mosku meni kehään ja samalla minua koputteli olkapäähän Tuikun omistaja Silva :) Tuikku ootteli iltapäivän kehiä mökissään. Taisi olla tytöllä vielä tärppipäivät just sillon. Ihan hyvä pitää juoksuset nartut poissa aiheuttamasta turhaa testosteronimyrskyä :D

Mosku käyttäytyi niin hienosti, paljon oli poika kasvanut niin fyysisesti kuin henkisestikkin Oulun 2012 vuoden Katselmuksesta. Nyt ei tarvinu enää "yrittää" tuomariakaan ;) Kiltisti anto kattoa hampaat sekä hiplata sukukalleudet.

Koirat juoksi muutaman kiekan yhdessä kehän ympäri ja kyllä mun täytyy nyt tässä ilmottaa kaikille, että oli se Mosku kaikista komein! :D vaikka pikkasen taidan pistää nyt omaan kukkaroon ;)

Sitte alkoikin yksilöarvostelut. Koiria Moskun kehässä oli yhteensä 17 ja Mosku esiinty 8.

Tässä välissä oman vuoroansa ootellessa meitä tuli puhuttelemaan Moskun tulevien pentujen (syntyy n. 18.5) kasvattaja Sari (Adamuksen kennel)..ja voi mikä ilon purskahus Moskulta tuli! Se tais muistaa, että jotain tosi kivaa tapahtu ku tämän tyypin näki ;) TÄssä todistusaineistoa!


Mosku käyttäytyi myös yksilökehässä hienosti, pikkasen piti kuitenki "jutella" :) 



Mosku valittiin 5. Erilaisen joukkoon. Ja erottuhan se joukosta! Moskussa on jotain sitä vanhaa katoavaa paimensukuisuutta...se hivelee minun silmää niin rakenteeltaan kuin luonteeltaankin. Se on meijän Kultakimpale <3 

Moskulle syntyy siis toukokuun puolenvälin huitehilla pentue Adamuksen kenneliin, Jyväskylään. Tässä linkki KoiraNetin pentueen sukuun. 

Liekkas suku saa siis jatkoa ja hyvä niin! Mosku on myös luvattu toiselle kasvattajalle ja toivotaan, että nartun lonkkakuvat on hyvät. Sitte katotaan Moskun kans useampi vuosi, mitä näistä tyypeistä tulee ja tuloksista riippuen katotaan käytetäänkö Moskua vielä vanhempanakin. Mutta sanosin, että 3 pentuetta tälle pojalle on ihan hyvä luku :)  Itellä on myös kytenyt ajatus erisukuisen nartun hankkimisesta ja sille ehkä Moskun käyttöä voisin aatella...

Moskun kehän jälkeen ampasin mökille kattoon mitä tummut touhuaa. Kasasin tarvittavat kamat ja suuntasin koirien kans takasi kehille. Iltapäivällä klo 13 alko sitten narttujen kehät ja mulla mukana siis veteraani ja AVO1... Sitten se ongelma mulle selkiski, mullahan on 2 koiraa ja kehät alkaa samaan aikaan...OMG! 

Nykäsin Saria hihasta ja kysäsin olisko sillä tuttuja, jotka vihtis esittää toisen koiran ainaki yhteiskehässä.. ja löytyhän sieltä innokas Tarja, joka (muistaakseni) on ottamassa Moskun tulevasta pentueesta oman palleroisen! :) 

Annoin Tarjalle sitten Catnan, koska sen kans on helpompi olla vieraan ihmisen. Mintaa ei olis voinu vähempää kiinnostaa se touhu... Veteraani narttujen kehässä skaala oli laaja, ikähaitari oli 8-15 vuotiaaseen ja se näky myös koirissa. Nuorimmat olivat vielä terhakkaita, hyvin liikkuvia tyttöjä, kun taas vanhimpia vaivasi jo vanhuuden jäykkyys ja useilla myös harmittavat liikakilot. Kuten myös meijän Mintaa. Mintalla ei nyt hirveesti oo ylimäärästä, mutta sen verran, että voin sen itekki tunnustaa :) 

Minta on ollut aina nuoresta asti sellanen mötkylä, "hitaasti mutta varmasti" on Minta motto :D ja se vielä korostuu näin vanhempana. Kyllä sitä kotipihalle hurvitellaan, veetään voltteja, heitetään kupperiskeikkaa sun muuta pöljää. Mutta ilman omaa mamia, Johannaa, vieraassa paikassa, lämpimässä ilmassa, auringon paisteessa ei voi muuta Mintalta odottaa, kun matelua ja anovasti silmiin tuijottamista "Pääsis jo kottiin..." 

Mutta niin vain selvittiin siitäkin ja ei ihan ensimmäisenä meitä laitettu poiskaan. Tuomari valihti 5 erilaista (tai siis tais tulla 6) koiratyyppiä. Minta luokiteltiin pieniin ja "maahisiin" <3 ja siitä porukasta pääsi loppukehään pikkasen hoikemmassa kunnossa oleva erittäin hieno "maahis-veteraani-mummo" :) 

Hyvän arvostelun Minta sai:

"Aivan ihastuttava olemus 13-vuotiaalla veteraanilla. Todella erinomainen pää ja ilme. Esitetään hyvin massavassa kunnossa, joka näkyy rungossa ja liikkeissä. Hyvä turkki. Miellyttävä mummoluonne."

Catna rankattiin omassa kehässä pieniin ja matalajalkaisiin....WHAAT?!? Sehän on ISO, ainaki mun mielestä? Mutta no joo jos isommassa lössissä tarkastellaan, niin oli siellä kyllä isompiakin ;D

Catna sai taas kehuja hyvästä fyysisestä kunnosta ja luonteesta. Tuomari oli kyllä ihan yli kiva ja sitä piti pikkasen pusutella ja sen eteen piti ihan pikkasen köllähtää kyljelleen ja vienosti kysästä, että josko se vihtis rapsata tuolta kainalosta <3 

Hyvin Catna esiintyi, liikku hienosti ja anto kattoo hampaat yms touhuun liittyvää :) 

Catnan arvosteluun olin myös tyytyväinen: 

"Hyvä rintakehä. Pitkä selkälinja, hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hieman notko selkälinja. Ihana pää. Hyvä alaleuka. Hyväkuntoinen. Esitetään hyvin, ystävällinen, avoin, helppo käsitellä. Purenta ok. Liikkuu hyvin. Nätti pieni koira." 

Edelleenkin ihmettelen tuota viimeistä lausetta; "nätti PIENI koira". Nättihän se on juu, mutta että vielä pieniki...:) 

Kehien jälkeen suunnattiin mökkiin, syömään ja pakkaileen. Kotimatka sujui rauhallisesti...Saa taas ootella ensi vuoteen :) Seuraava Katselmus jää todennäkösesti väliin, jos pentusuunnitelmat toteutuu ;) 

Tällanen tuli postissa tänään :) En tiä miten noi tulokset yleensä kerrotaan, mutta kai tuosta selvän saapi...
Möllitoko 2. sija (168p/1.tulos)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti