Pompen suhteen terve!

Catna luovutti vertaan Katselmuksen yhteydessä huhtikuun lopulla järjestetyssä näytteenotossa. Nyt tuli tulokset ja Catna on siis Pompen tauti (GSD II) N/N eli terve!

22.5 on tiedossa luustokuvaus ja tutkitaan tarkemmin Catnan nielua ja sen mahdollista ahtautta. Sen siskolla todettiin normaalia ahtaammat hengitystiet. Mutta katotaan mitä eläinlääkäri tästä sanoo...

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus - Muurame vol.2

Sunnuntai

Sunnuntaina herättiin pikkasen myöhemmin ku lauantain, koska ei ollut oikeastaan hirvee kiire mihinkään. Kehien ilmottautuminen alko 9.00 ja urosten kehät 10.15, joten siihen tähdättiin.

Syötiin aamupalat Catnan kans, Minta joutu ootteleen iltapäivään nakkeja. En vihtiny antaa sille ruokaa, ettei sitte autossa iltasella voi huonosti. Catnalla ei onneks sellaset vaikuta, paitsi ihan hirveen mutkasella ja mäkisellä tiellä.

Käytin vielä koirat pienellä jalottelulla ennen ku jätin ne mökkiin ja otin kameran mukaan. Suuntasin ilmokopille, josta tiedustelin Liekkas poikien saapumista. Ja toinen pojista L. Bardni oli jostain syystä ilmotettu pois. Voi vitsi pysty harmittaan, olis ollu niin hieno nämä millanen siitä on kasvanu... viimeks nähny sen luovutuksessa :( Mutta näin ollen pitää tehä tässä jossain välissä reissu Ouluun rehvaamaan poikaa ihan livenä :)

Liekkas B-pennuista kuitenkin Barfe (Mosku) ja Biegga (Tuikku) oli saapunu paikalle ja Moskun minä tunnistin heti. On se niin hieno! Ja kyllähän se siellä käänsi päitä. Ja voi mikä luonne! Aivan ihana! Kuvailin ja rapsuttelin Moskua ja ooteltiin, että pojan kehä alkaa. PIkkasen uroot meinas välillä korotella ääntään siellä sun täällä, mutta yllättävän rauhallisesti kaikki oli. Välillä jossain joltain pojalta petti pokka ja sitte haukku levisi aaltona ja sammu yhtä nopsaa. On ne niin jänniä otuksia. Minä en ole ite yhtään uros-tyylinen koiran omistaja. En varmaan tulis yhtään juttuun uroksen kans, varsinkaan kesken kasvusen ;)

Mosku meni kehään ja samalla minua koputteli olkapäähän Tuikun omistaja Silva :) Tuikku ootteli iltapäivän kehiä mökissään. Taisi olla tytöllä vielä tärppipäivät just sillon. Ihan hyvä pitää juoksuset nartut poissa aiheuttamasta turhaa testosteronimyrskyä :D

Mosku käyttäytyi niin hienosti, paljon oli poika kasvanut niin fyysisesti kuin henkisestikkin Oulun 2012 vuoden Katselmuksesta. Nyt ei tarvinu enää "yrittää" tuomariakaan ;) Kiltisti anto kattoa hampaat sekä hiplata sukukalleudet.

Koirat juoksi muutaman kiekan yhdessä kehän ympäri ja kyllä mun täytyy nyt tässä ilmottaa kaikille, että oli se Mosku kaikista komein! :D vaikka pikkasen taidan pistää nyt omaan kukkaroon ;)

Sitte alkoikin yksilöarvostelut. Koiria Moskun kehässä oli yhteensä 17 ja Mosku esiinty 8.

Tässä välissä oman vuoroansa ootellessa meitä tuli puhuttelemaan Moskun tulevien pentujen (syntyy n. 18.5) kasvattaja Sari (Adamuksen kennel)..ja voi mikä ilon purskahus Moskulta tuli! Se tais muistaa, että jotain tosi kivaa tapahtu ku tämän tyypin näki ;) TÄssä todistusaineistoa!

Mosku käyttäytyi myös yksilökehässä hienosti, pikkasen piti kuitenki "jutella" :) 

Mosku valittiin 5. Erilaisen joukkoon. Ja erottuhan se joukosta! Moskussa on jotain sitä vanhaa katoavaa paimensukuisuutta...se hivelee minun silmää niin rakenteeltaan kuin luonteeltaankin. Se on meijän Kultakimpale <3 

Moskulle syntyy siis toukokuun puolenvälin huitehilla pentue Adamuksen kenneliin, Jyväskylään. Tässä linkki KoiraNetin pentueen sukuun. 

Liekkas suku saa siis jatkoa ja hyvä niin! Mosku on myös luvattu toiselle kasvattajalle ja toivotaan, että nartun lonkkakuvat on hyvät. Sitte katotaan Moskun kans useampi vuosi, mitä näistä tyypeistä tulee ja tuloksista riippuen katotaan käytetäänkö Moskua vielä vanhempanakin. Mutta sanosin, että 3 pentuetta tälle pojalle on ihan hyvä luku :)  Itellä on myös kytenyt ajatus erisukuisen nartun hankkimisesta ja sille ehkä Moskun käyttöä voisin aatella...

Moskun kehän jälkeen ampasin mökille kattoon mitä tummut touhuaa. Kasasin tarvittavat kamat ja suuntasin koirien kans takasi kehille. Iltapäivällä klo 13 alko sitten narttujen kehät ja mulla mukana siis veteraani ja AVO1... Sitten se ongelma mulle selkiski, mullahan on 2 koiraa ja kehät alkaa samaan aikaan...OMG! 

Nykäsin Saria hihasta ja kysäsin olisko sillä tuttuja, jotka vihtis esittää toisen koiran ainaki yhteiskehässä.. ja löytyhän sieltä innokas Tarja, joka (muistaakseni) on ottamassa Moskun tulevasta pentueesta oman palleroisen! :) 

Annoin Tarjalle sitten Catnan, koska sen kans on helpompi olla vieraan ihmisen. Mintaa ei olis voinu vähempää kiinnostaa se touhu... Veteraani narttujen kehässä skaala oli laaja, ikähaitari oli 8-15 vuotiaaseen ja se näky myös koirissa. Nuorimmat olivat vielä terhakkaita, hyvin liikkuvia tyttöjä, kun taas vanhimpia vaivasi jo vanhuuden jäykkyys ja useilla myös harmittavat liikakilot. Kuten myös meijän Mintaa. Mintalla ei nyt hirveesti oo ylimäärästä, mutta sen verran, että voin sen itekki tunnustaa :) 

Minta on ollut aina nuoresta asti sellanen mötkylä, "hitaasti mutta varmasti" on Minta motto :D ja se vielä korostuu näin vanhempana. Kyllä sitä kotipihalle hurvitellaan, veetään voltteja, heitetään kupperiskeikkaa sun muuta pöljää. Mutta ilman omaa mamia, Johannaa, vieraassa paikassa, lämpimässä ilmassa, auringon paisteessa ei voi muuta Mintalta odottaa, kun matelua ja anovasti silmiin tuijottamista "Pääsis jo kottiin..." 

Mutta niin vain selvittiin siitäkin ja ei ihan ensimmäisenä meitä laitettu poiskaan. Tuomari valihti 5 erilaista (tai siis tais tulla 6) koiratyyppiä. Minta luokiteltiin pieniin ja "maahisiin" <3 ja siitä porukasta pääsi loppukehään pikkasen hoikemmassa kunnossa oleva erittäin hieno "maahis-veteraani-mummo" :) 

Hyvän arvostelun Minta sai:

"Aivan ihastuttava olemus 13-vuotiaalla veteraanilla. Todella erinomainen pää ja ilme. Esitetään hyvin massavassa kunnossa, joka näkyy rungossa ja liikkeissä. Hyvä turkki. Miellyttävä mummoluonne."

Catna rankattiin omassa kehässä pieniin ja matalajalkaisiin....WHAAT?!? Sehän on ISO, ainaki mun mielestä? Mutta no joo jos isommassa lössissä tarkastellaan, niin oli siellä kyllä isompiakin ;D

Catna sai taas kehuja hyvästä fyysisestä kunnosta ja luonteesta. Tuomari oli kyllä ihan yli kiva ja sitä piti pikkasen pusutella ja sen eteen piti ihan pikkasen köllähtää kyljelleen ja vienosti kysästä, että josko se vihtis rapsata tuolta kainalosta <3 

Hyvin Catna esiintyi, liikku hienosti ja anto kattoo hampaat yms touhuun liittyvää :) 

Catnan arvosteluun olin myös tyytyväinen: 

"Hyvä rintakehä. Pitkä selkälinja, hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hieman notko selkälinja. Ihana pää. Hyvä alaleuka. Hyväkuntoinen. Esitetään hyvin, ystävällinen, avoin, helppo käsitellä. Purenta ok. Liikkuu hyvin. Nätti pieni koira." 

Edelleenkin ihmettelen tuota viimeistä lausetta; "nätti PIENI koira". Nättihän se on juu, mutta että vielä pieniki...:) 

Kehien jälkeen suunnattiin mökkiin, syömään ja pakkaileen. Kotimatka sujui rauhallisesti...Saa taas ootella ensi vuoteen :) Seuraava Katselmus jää todennäkösesti väliin, jos pentusuunnitelmat toteutuu ;) 

Tällanen tuli postissa tänään :) En tiä miten noi tulokset yleensä kerrotaan, mutta kai tuosta selvän saapi...

Möllitoko 2. sija (168p/1.tulos)

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus - Muurame vol.1

Suunnattiin jo perjantaina iltaa myöten Muuramen Riihivuoreen Catnan ja Mintan voimin. Mökillä oltiin perillä vasta puoli yhentoista maissa. Viikonlopuks oli povattu lämmintä ja aurinkoista keliä... ja sitä se todella onkin :D

Ei pahat maisemat ollenkaan :)

Lauantain ohjelmassa oli vain Catnan möllitoko ja verinäytteen otto Pompen -testiä varten. Minta sai vetää lonkkaa ja kerätä voimia sunnuntain veteraanikehään. Catna mulla olikin mukana Katselmus -alueella melkein koko päivän. Aamusta kuunneltiin ensin tapahtuman avaus ja tuomareiden esittely. Sen jälkeen suunnattiin tokokehää kohti pieni jännitys masun pohjalla vaikka olinkin päättänyt, että tää tehään vain reenipohjalta ;) niin vissiin :D

Ilmottautuneita möllitokoon oli 7, mutta vain 4 oli paikalla. Yhteisliikkeinä oli luoksepäästävyys ja paikkamakuu 2min.

Meillä herpaantu pikkasen tuossa luoksepäästävyydessä koiran hermo ja nousi ylös perusasennosta ja meni tuomaria vastaan. Ei ihme kyllä hyppinyt, mutta heti rokotettiin ihan syystäkin yhellä pisteellä, arvosana 9.

Paikkamakuu onnistui hienosti vaikka vieressä olevat koirat nousi seisomaan, tässä jouduin kyllä varmistamaan makuun muutamalla "siinä" -käskyllä, joten tästä arvosanaks saatiin 8.

Seuraaminenhan meillä on vielä melko alkutekijöissä ohjaajan omien virheiden takia ja tässä sanoin tuomarille käyttäväni makkaraa kesken liikkeen. Seuraamisesta kytkettynä kuitenkin arvosanaks saatiin 8, mikä oli pieni ihme kuitenkin ;)

Seuraaminen vapaana meni pikkasen paremmin, vaikka koira jäikin hieman ja minä tietty ootteleen sitä...huoh... mutta tästä siis napsahti 9 :D

Maahanmeno liikkeestä oli hidas ja meni 2-3 askeleen jälkeen vasta. AS 8,5. Ihan ansaitusti...

Luoksetulossa tuli Catnalle joku ihme oikosulku, tämä on yleensä se varmin KYMPIN LIIKE, mutta nyt jouduin tuplakäskeen ja se vei heti pisteitä, tästä siis 8. Luoksetulossa kuitenkin nyt koira tuli lujaa ja suoraan sivulle hyvään perusasentoon mikä oli plussaa!

Seisomisessa liikkeestä jouduin käyttämään käsimerkkiä (oikealla kädellä pysäyttään koiran nenästä). Muuten Catna pysyi koko ajan niillä sijoillaan eikä ennakoinu perusasentoa. Mikä taas plussaa aikasimpiin kertoihin!

Hypyssä Catna hyppäs esteen "kautta" yli ja koski sitten vielä seis -käskyn jälkeen estettä kuonollaan. Tämän lisäks kun palasin koiran luo se otti muutaman askeleen sivulle (aikoi tieten kiertää esteen). Loppuasento jäi väljäks ja vinoks, mutta tästä kuiteski se 8 :)

Kokonaisvaikutelmasta saatiin 9 :D

Tulos 1.palkinto 168p ja erittäin hyvä mieli molemmille. Lopuks leikittiin pikkasen ja koira "karkas" yleisössä istuneitten kahen tytön luo...

Mutta siis yleisesti erittäin tyytyväinen olen koiraan ja tuo seuraaminen on jo paljon ilosempaa. Vielä välillä katse painuu "seu" -käskyn jälkeen. TÄssä mietein pitkään tuon käskysanan muuttamista ja päädyin sitten lyhentämään edellistä "Seuraa" käskyä. TÄmä toimii paremmin ja minä ite pystyn sen sanomaan ehkä hitusen ilosemmin ja napakammin.

Iltapäivällä käytiin jättämässä verinäyte Pompe -taudin testaamista varten. Täytettiin ensin lomakkeet ja jäätiin ootteleen vuoroa, nähtiin samalla sitten livenä todennäköset sulhasetkin ensi kevättä aatellen ;)

Tämän jälkeen kävin viemään Catnan mökkiin levähtään ja otin kameran tilalle. Sain räpsästyä maisemista muutaman otoksen ja sulhaspojista toisesta. Ihanan luontonen, avoin, ystävällinen niin ihmisille kuin pienille karvaisille pennuillekkin (leikiskeli kahen pls-pennun kans ja häntä vain heilu) <3

Nyt pitäisikin (ja ihan vain muistutuksena itelle) varata se luustokuvaus aika huhtikuun aikana. Tietää sitte tarviiko suunnitella yhtään mitään...

Ilta levätään, käsitellään kuvia ja tämän päivän tapahtumia ja suunnataan ajatukset huomisen kehiin. Liekkas koirista oli yllättäen B-pentueesta vankka osanotto; pojat Barfe ja Bardni sekä sisko Biegga. Lisäksi kiinnostaa nähä livenä Catnan puolisisko (isä Kellokas Sarrit) Ettäänperän Ti-Ti-Uu, mikä esiintyy myös AVO1 (Catnan kehä; alle 4v nartut). Ja tottakai Avo 2 urosten kehästä Tuiskuturkin Waltias <3

eli siis huomiseen :D